Kuhmon kaupunki

Kainuussa sijaitseva Kuhmon kaupunki tunnetaan erityisesti kulttuuri- ja erämaakaupunkina. 600 järven Kuhmossa asustelee niin karhuja, susia, kettuja kuin metsäpeurojakin. Harvinaista Kellokanervaa tavataan Suomessa vain Kuhmossa.

Tietoa Kuhmon kaupungista

Perustettu	1986
Väestö	10 250 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	5 456,92 km2
Maapinta-ala	4 808,82 km2
Vesipinta-ala	648,10 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	2 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	19,00 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	0,75 %	(v. 2007)

Kaupunginjohtaja	Eila Valtanen
Kotisivut	www.kuhmo.fi

Kuhmon sijainti

Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Kainuun maakunta

Kuhmon historia

Idän ja lännen rajamaa

Erätalousasutus levittäytyi Kuhmoon pian jääkauden jälkeen. Kuhmon paikannimistö muistuttaakin entisajan lappalais- ja karjalaisasutuksesta.

Kuhmo kytkeytyi tiiviimmin Ruotsin yhteyteen valtakunnan asutuspolitiikan myötä. Kuhmon itäraja on ollut sama vuoden 1595 Täyssinän rauhasta lähtien, jolloin Suomesta tuli osa Ruotsi-Suomea.

Asema idän ja lännen rajalla on vaikuttanut Kuhmon historiaan voimakkaasti. Monet vaikeat sodat ja nälänhädät ovat olleet osa rajakansan elämää. Talvisodan taistelut Kuhmossa olivat ankaria. Sodan jälkeen edessä oli mittava jälleenrakennustyö, koska Kuhmo oli viidenneksi eniten lentopommitettu paikkakunta Suomessa.

Pirttikylästä kaupungiksi

1600-luvun alussa kuhmolaiset kuuluivat Kajaanin ja Oulujärven pitäjään. Ensimmäinen verollepano toimitettiin Kuhmossa 1605, ja siitä alkaa Kuhmon kirjoitettu historia. Veroluettelon kymmenen savun asukkaat olivat kotoisin lähinnä Savosta.

Vuonna 1854 Kuhmo erotettiin Sotkamosta omaksi seurakunnakseen, ja vuonna 1865 Kuhmo siirtyi omaan kunnallishallintoon. Kunta muuttui Kuhmoniemestä Kuhmoksi virallisesti 1. tammikuuta 1937 ja tuli kaupungiksi 1. tammikuuta 1986.

Tervaa ja kulttuuria

Suomen autonomian aikana kasken- ja tervanpoltto olivat tärkeitä elinkeinoja. Vuonna 1900 Kuhmo jopa tuotti eniten tervaa Suomessa. Kaskenpoltto väheni 1800-luvun lopulla, ja tervanpolttokin hiipui jo 1900-luvun alussa. Maatalouden kehittyminen elinkeinona lisäsi asukaslukua. Vuonna 1900 Kuhmossa asui 3 310 asukasta ja vuonna 1928 jo yli 9 000 asukasta.

1955 perustettu Kuhmo-yhtiö on ollut pitkään Kuhmon suurimpia yrityksiä. 1970-luvun lopulla Kostamuksen rakennustyöt rajan takana työllistivät kuhmolaisia ja vuonna 1977 Kostamuksessa työskentelikin 444 kuhmolaista. Kuhmon väkiluku kasvoi lähelle 14 000 asukasta. Nykyään asukasluku on 10 300.

Kuhmo tunnetaan "peuran ja musiikin maana", Kuhmon kamarimusiikin ja metsäpeuran kuntana. Oman leimansa Kuhmoon lyö myös vuodesta 1992 toiminut Vartiuksen kansainvälinen rajanylityspaikka.